Tänään sattui sääennuste pitävän sen verran paikkansa, että saapui se luvattu sadepäivä. Ei mitään erityistä vedenpaisumusta ainakaan täällä Littoisissa, mutta eipä siitepöly lentänyt ja hattu oli syytä olla tavallista tukevammin päässä.
Littoistenjärvellä olen seuraillut viime päivinä silkkiuikkuparin pesinnänaloituspuuhia, tästä oma postaus hiukan tuonnenpana. Tänään päätin poiketa katsomassa, miten siellä asiat ovat sateella.
Hyvinhän ne ovat, sateen sattuessa sateella.
Ja tästä kekseliäs aasinsilta kamerakaluston sateensietoon.
Muutama ilta sitten kuvailin uikkuja rantakivikosta navakassa aallokossa ja roikottelin kameraa vedenpinnassa. Aallot huuhtoivat E-M1X:ää takanäytön alareunaan asti. Tänään kävelin ja kuvailin sateessa kameraa olkahihnassa kantaen. Viime syksynä vaellusreissulla Muotkatuntureilla kannoin E-M1 Mark III + M.Zuiko 12-100/4 -yhdistelmää kolme päivää sateessa rinkan viilekkeissä ilman mitään suojaa.
Ei mitään ongelmia. En silti kehota seuraamaan esimerkkiä.
Kameranomistajalle on melkoisesti arvoa siitä, että kaluston sääsuojaukseen voi luottaa. Viime aikoina on sattunut silmään blogikirjoituksia hiukan toisenlaisista kokemuksista sääsuojauksen suhteen. Harmi.
Year of the Alpha -blogista sattui silmään juttu, jossa todetaan hiukan erheellisesti että tällä hetkellä yksikään valmistaja ei ilmoita sääsuojauksen vahvuutta jonkin olemassa olevan standardin mukaisesti ja että yksikään valmistaja ei erittelisi oman tuotteensa sääsuojausta. Asia ei ole aivan näin suoraviivainen, sillä E-M1X ja E-M1 Mark III ovat IPX1-luokiteltuja roiskesuojattujen M.Zuiko-objektiivien kanssa.
Tässä vielä linkki Olympuksen sponssaamaan Imaging Resourcen juttuun, jossa valotetaan sääsuojauksen saloja.
Ja ei: en ole Olympuksen mannekiini, kerron vain omia kokemuksiani ja havaintojani.
