Muutamaa Kotkan vuotta lukuunottamatta olen tähän asti asustellut sisämaassa ja sieltä ne kuvauskohteetkin ovat löytyneet. Rannikolle ja mereen liittyvät aiheet ovat pysyneet minulle vieraina. Kun muutin reilu vuosi sitten Littoisiin, ovat kuvausaiheetkin vaihtuneet.
Myös kyhmyjoutsen on ollut minulle outolintu. Laulujoutsenen röyhkeämpi ja aggressivisempi versio. Pöyhkeä ja arrogantti “pyhään” laulujoutseneen verrattuna, jotenkin aliarvoisempi. Liian helppo kuvauskohteenakin, ehkä.
Seurailin kyhmäreitä rannikon vapautuessa jäistä ja olen oppinut huomaamaan ja arvostamaan lintua ihan uudella tavalla. Hieno eläin.
Eräänä aamuna satuin paikalle seuraamaan kyhmyjoutsenpariskunnan soidintanssia, joka huipentui paritteluun muutaman metrin päässä silmieni edessä. Valot olivat hienot ja aallokko reipas. Useille ehkä triviaali tilanne, mutta minulle uusi kokemus ja hieno tunnelma.
Ja lopussa sinisorsaakin nauratti.
E-M1X + M.Zuiko 300/4. Millejä oli tällä kertaa hiukan liikaakin.
