Viime päivinä lapsityövoiman käyttö on ollut mediassa esillä. Kohu lähti liikkeelle kun Marimekko ilmoitti lopettavansa hankintansa virolaistehtaalta, jonka tekstiileissä on käytetty Uzbekistanissa lapsityövoiman avulla korjattua puuvillaa.

On hyvä jos lasten oikeuksista pidetään huolta, mutta asiat saattavat suomalaisesta näkökulmasta näyttää ehkä oudommilta kuin ne ovatkaan. Ei ole kovinkaan montaa kymmentä vuotta siitä, kun Suomessakin heinänkorjuu- ja puintiaikaan maaseudulla kaikki olivat pellolla ja puimureilla töissä, myös alle kymmenvuotiaat nassikat. Uzbekistanin puuvillapelloilla saattaa korjuuaikaan olla edelleen samanlainen tapa.

Asiaan pitää tietysti puuttua jos lapsia käytetään härskisti taloudellisen rosvouksen apuvälineinä, mutta jos kyse on vain korjuuaikaisesta perinteestä, niin silloin ostoboikotti saattaa johtaa puuvillantuottajat vaikeuksiin.

Joulun lähestyminen on on tuonut yllättävän suuren kysyntäpiikin Ainoille ja Reinoille. Jotenkin lämminhenkistä, että tällaisille kotimaisuuden ikoneille löytyy vielä kysyntää.

Ainot ja Reinot valmistaa nykyään Suomen Kumitehdas, joka lanseerasi oman saapasmallistonsa sen jälkeen kun Nokian saappaiden tuotemerkki siirtyi Bernerille. Bernerin “nokialaiset” valmistetaan nykyään ties missä, mutta Kumitehtaan saappaat ovat tukevasti suomalaisia.

Viime talvena hommasin metsähiihtotouhuihin Rokka-saappaat, jotka ovat kyllä nimensä veroiset.

Suosi suomalaista!

Uusi passilaki edellyttää sormenjälkien keräämistä passien siruihin. Samalla sormenjäljistä muodostuu tietokanta. Luonnolliselta tuntuisi, että syntyvä tietokanta olisi poliisin hallussa, mutta miten ja mihin tarkoituksiin tuota tietokantaa voitaisiin käyttää?

Poliisi perustelee tietokannan käyttöä esimerkiksi onnettomuuksien uhrien tunnistamisessa ja siinä tarkoituksessa tiedoista olisikin hyötyä. Mutta entä sitten jos etukäteen kerättyjä sormenjälkitunnisteita käytetään vaikkapa rikostutkimuksessa? Tämäkin tuntuu vielä järkevältä, mutta vain niin kauan kun kaikki noudattavat pelisääntöjä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio otti esille yksinkertaisen tapauksen, jossa henkilö lavastetaan olleeksi rikospaikalla viemällä rikospaikalle hänen sormenjälkensä. Näinhän voi tapahtua toki jo nytkin, mutta entä jos poliisin tietokannassa onkin meidän kaikkien sormenjälkemme?

Viime aikoina on identiteettivarkaudet ja tietosuojavirheet ovat onneksi saaneet julkisuutta. Nyt syntyvä sormenjälkirekisteri on herkullinen kohde identiteettivarkaille. Lähtökohtana valitettavasti täytyy olla se seikka, että jos rekisterillä on pienikin mahdollisuus väärinkäyttöön, niin näin myös tulee ennen pitkää tapahtumaan.

Tampereen Koskikeskuksen pysäköintihallissa on naisille varattuja pysäköintipaikkoja. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kummastelee niitä ja toteaa että sukupuolia on kohdeltava tasa-arvoisesti.

Jo on aikakin että yhteiskuntamme vaikeisiin ongelmiin puututaan ja jätetään vähäpätöisemmät asiat taka-alalle. Myös englannissa on havahduttu oikeisiin asioihin: siellä tutkitaan EU-rahoitteisesti sukupuolten tasa-arvon toteutumista jätehuollon kunnallisissa hallintoelimissä.

Kauppalehden lopetetun lauantailiitteen Presson viimeisen numeron kannessa oli piiloviesti, jossa kritisoitiin raaistuvaa markkinataloutta.

Hetkinen. Markkinataloutta raportoivan, markkinatalouden ehdoilla toimineen lehden toimituskunta kritisoi markkinataloutta.

Ihan äkkiä en osaa päättää onko tämä tragediaa vai komediaa.

Tänään illalla junassa Helsingistä matkustaessani sain luettua norjalaisen Thomas Hylland Eriksenin kirjan Hetken Tyrannia (Johnny Kniga, 2003). Eriksen analysoi kirjassa nyky-yhteiskunnan aikakäsitystä sekä nopean ja hitaan ajan eroja.

Elämme yhteiskunnassa, jossa tietoyhteiskunnan työkaluilla ajankäyttöä on saatu tehostettua, mutta lopputuloksena on yhä yltyvä kiire. Aika lähestyy nollaa, asioita ei saa enää tehdyksi.

Hidasta aikaa pitäisi puolustaa, muutoin nopea aika syö hitaan ajan. Pohdiskeleva, aikaa vaativa työ ei ole enää kunniassaan, ainoastaan nopealla, mitattavissa olevalla työllä on tuottavaa arvoa. Töissä täytyy ensin hoitaa monta pientä asiaa ennen kuin voi käydä käsiksi olennaiseen, pohdiskelua vaativaan työhön, vaikka tärkeämpää olisi tehdä juuri päin vastoin.

Perhe-elämä ja lapset ovat myös nopean ajan uhreja. Avioliiton pitäisi olla hidas, kehittyvä prosessi, mutta avioliitoistakin on tullut muutaman vuoden projekteja, jonka jälkeen palataan jälleen uuden kumppanin kanssa ensi-ihastuksen huumaan ja suunnitellaan jouluperinteitä. Perheen nelikymppinen isä ja kahdeksanvuotias lapsi haluavat olla yhtä nuoria, iän tuomaa elämänkokemusta ei arvosteta.

Eriksen on kirjoittanut kirjan vuonna 2002 ja sen jälkeen aika on entisestään nopeutunut. Vinkin kirjaan sain Jaakko Heinimäen erinomaisesta luennosta Paikallisliikennepäiviltä (luennon lyhyt tiivistelmä, Word-dokumentti).

Retkeilyssä on kyse juuri hitaasta ajasta. Kellonajalla ei ole merkitystä (paitsi silloin kun arvellaan ilmansuuntaa auringon avulla), vain mukavuuden kannalta välttämättömillä asioilla on: ravintoa, lämpöä ja lepoa sopivassa suhteessa. Jos sataa, niin loikoillaan päivä asennolla hyvillä mielin.

Brittien verovirasto lähetti postissa CD-levypaketin, joissa on salaamattomana 25 miljoonan (25.000.000) ihmisen henkilötiedot. Nyt romppuja ei löydy enää mistään.

Yksityiskohtaiset henkilötiedot ovat rikollisissa käsissä rahanarvoisia tietoja, joiden väärinkäyttö voi johtaa esimerkiksi rikoksen kohteiksi joutuvien henkilökohtaisiin vararikkoihin. Identiteettivarkauksien ongelmista kirjoitin jokin aika sitten.

Tässä tapauksessa kyse oli ilmeisesti siitä, että ei tiedostettu käsiteltävän salassa pidettäviä tietoja. Pelkään pahoin, että tämän kaltainen huolimattomuus ja hyväuskoisuus lisääntyy tulevaisuudessa ja myös Suomessa tullaan törmäämään ongelmiin.

Positiivinen uutinen puolestaan on Firefox 3:n betaversion julkistaminen. Selainversioita toki tulee ja menee, mutta valokuvausta harrastavan kannalta PC-maailmaan tulee merkittävä uudistus: uusi Firefox tukee icc-profiileja.

Mäkkimaailmassa Safari-selain on tukenut icc-profiileja jo pitkään.

Talvipyöräilijän ongelma Tampereella ei ole liukkaus vaan liukkaudentorjunta. Kevyenliikenteen väylien hiekoitukseen käytetään hiekoitussepeliä, jonka teho perustuu erittäin teräviin särmiin. Särmät puolestaan pureutuvat kiinni alustaan sekä kengänpohjaan - myös renkaaseen - ja sepeli pysyy näin hyvin paikoillaan. Hiekoitushiekka ei pysy sijoillaan niin hyvin.

Sepeliä kylvetään heti kun liukkaudentorjunta vähänkin sitä vaatii. Jos on liukasta, niin kaupunki saa muovipohjakengillään liukastelevilta kaatuilijoilta kasapäin korvausvaateita.

Kun lumet ovat sulaneet, asvalttipinnalla oleva sepeli aiheuttaa ongelmia nastarenkailla ajaville pyöräilijöille: neulanterävät sepelit menevät renkaan kulutuspinnasta läpi. Pistosuojattuja talvirenkaita ei ole markkinoilla.

Tänään kävi talven ensimmäinen rengasrikko. Neulamainen sepeli oli mennyt Nokian W106 -nastarenkaan nappulan kohdalta läpi.

Adressit.com -sivustolla ‘Ei Kouvolankoskelle‘ johtaa ‘Kyllä Kouvolankoskelle‘ -adressia tällä hetkellä nimin 2489 - 6.

Huumoriosastolta löytyi pari joukkoliikenneaiheista adressia. ‘Bussiyhdenmukaisuus‘ -adressissa perustellaan tiukan loogisesti että kun Tampereella bussilinja 23 menee Hervantaan, niin luonnollisesti myös Helsingissä ja Turussa bussilinjan 23 pitäisi mennä Hervantaan. Nyt näin ei jostain käsittämättömästä syystä ole.

Toinen huumoriosaston bongaus on ‘Pellen “eebee on siististi cool”-mainos pois televisiosta‘. Tämänkin adressin perustelut ovat tinkimättömät, mutta onko adressin oikea paikka huumoriosastolla?

Kyseinen EB-mainos on ihan oikeasti huono.

Metsäruokinnalla on jonkin verran hömiksiä joiden nokan alaosa on pidempi kuin yläosa. Epäsymmetrisyys ei näytä tinttien touhuja haittaavan. Vai olisiko niin, että epäsymmetrisyys auttaa tinttejä sapuskankaivelussa?