Taivaan tähystelyä

Sääennusteiden perusteella oli tulossa selkeä ilta, joten ajoin kaupungin valoista karkuun kohti pimeämpiä maisemia. Pirkanmaalla valosaastetta on kaikkialla, mutta Siikanevan reunasta löytyy hiukan pimeämpää.

Jatkoin testailua E-M1X ja Panasonic Leica Summilux 12/1.4 -yhdistelmällä. Nämä kuvat on valotettu täydellä aukolla ja ISO-arvolla 1600. Kolmessa ensimmäisessä valotusaikana oli 20 sekuntia.

Neljäs kuva on valotettu LiveComp-ohjelmalla, jossa runko muodostaa valotuksista koostuvan yhden raakakuvan itse. Valotusaika oli n kappaletta 15 sekunnin valotuksia, kokonaisvalotusaika vähän toista tuntia. Kamera raksutteli itsekseen, kuvaajan hommaksi jäi hörppiä teetä. Kätevää, mutta varovainen saa olla: tarkkasilmäinen huomaa viivojen päässä pienen mutkan erityisesti kuvan oikeassa reunassa. Tämä johtuu siitä, että tönäisin pimeässä vahingossa runkoa viimeisen valotuksen aikana. Virheetöntä kuvaa varten koko valotusprosessi olisi pitänyt aloittaa alusta. Manuaalisesti kuvat jälkikäteen pinoamalla virheellisen ruudun olisi voinut heittää roskiin. Tällä kertaa päätin, että mutkat kuuluvat nyt tähän kuvaan :-).

Oli synkkä ja myrskyinen yö…

Revontuliennusteet vilkkuivat loppuviikosta punaisella. Torstaina oli vielä pilvistä, mutta perjantai-iltana taivas selkeni. Lännestä saapui samaan aikaan syksyn ensimmäinen puhuri.

Olin pitkään miettinyt valovoimaisen laajakulman hommaamista Olyn nokalle. Aprikoin pitkään Olympuksen oman 17/1.2 Pron ja Panasonic Leica 12/1.4:n välillä. Hinnoissahan nuo ovat suunnilleen samalla tontilla. Asiallisen hintaisia käytettyjä on liikkeellä aika nihkeästi ja kun Top Shotissa oli uudesta Panasta hyvä tyrkky, niin päädyin siihen. Onpahan sen 5 milliä laajempi kuin Oly.

Ensimmäiset pimeätestit ovat tässä. Voin kertoa, etta tuulta oli Näsimeren rannassa ihan huolella, jalustasta oli syytä pitää kiinni valotuksen ajan. Olympuksen pikkukenno ei nyt varsinainen pimeänäkölaite ole, mutta yllättävän hyvää on jälki. Pana vinjetoi täydellä aukolla aika voimakkaasti, mutta elämä on. Panan kanssa manuaalitarkennus osoittautui helpommaksi kuin PreMF, se lipsahtaa helposti yli. Runkona E-M1X, se kestää hiukan korkeammat ISOt E-M1 Mark II:een verrattuna.

Ja kuten yleensä, nämäkin orastavat revontulikuvat valehtelevat: reposet olivat silmillä tuskin havaittavia, mutta kameran kenno näkee enemmän.

Syksy on sieniaikaa

Ruokasienet ovat tänä syksynä olleet vähissä, toinen peräkkäinen kuiva kesä tuntuu ainakin täällä Tampereen seudulla. Mutta siellä metsän pohjalla on kaikenlaista pientä kuvattavaa, kunhan malttaa konttailla ajan kanssa.